Naurujuttu

Nauru ja huumori arjen voimavarana

Naurun ja huumorin keskeiset työelämää sivuavat näkökulmat liittyvät sosiaalisuuteen, naurun rentouttaviin ja vapauttaviin ominaisuuksiin sekä naurun mahdollisuuksiin selviytymiskeinona ja erilaisten pelkojen ja ahdistusten lievittäjänä. Selviytymisvoimavarana huumorin käyttö liitetään yleisimmin tunteisiin, sosiaaliseen vuorovaikutukseen sekä luovuuteen ja mielikuvitukseen.

Työyhteisössä raikuva nauru onkin usein sosiaalista liimaa, joka leviää ryhmätilanteissa tehokkaammin kuin arvaammekaan.Uusimmat tutkimukset viestivät, että ihminen nauraa kolmekymmentä kertaa todennäköisemmin seurassa kuin ollessaan yksin. Nauru ryhmäyttää meidät hyvin tehokkaasti, mutta myös eristää, jos jäämme nauravan ryhmän ulkopuolelle. Tärkeää on järjestää sellaisia spontaaneja tilanteita, jotka mahdollistavat arkisen raadannan keskellä myös ryhmäyttävän naurun.

Naurun psykofyysinen näkökulma korostaa naurun ja huumorin kokonaisvaltaisuutta; se on sisäistä hölkkää, joka rentouttaa ja vapauttaa. On arvioitu, että 2 minuutin nauru vastaisi 45 minuutin hyvää rentoutumisen tilaa. Naurua on jopa verrattu fyysiseen hölkkään:tutkimusten mukaan 20 sekunnin nauru vastaa noin kolmen minuutin kiivastahtista fyysistä hölkkää.

Nauraminen on refleksi, jossa ihmisen sympaattinen hermosto aktivoituu. Nauraessa vapautuu sympaattisen hermoston välittäjäaineita noradrenaliinia ja adrenaliinia. Erityisesti noradrenaliini on mielihyvän ja tyydytyksen välittäjäaine. Nauravan myönteistä hyvänolon tilaa ja kipukynnystä nostavaa vaikutusta on selitetty myös endorfiinien ja enkefaliinien vapautumisella aivoista.

Nauru on osa ihmisiin rakentunutta luonnollista puolustusjärjestelmää, joka harvoin reistailee. Vaikka luontevan naurun irtoaminen saattaa olla hyvin naurajakohtaista, silti lähes kaikki nauravat jollekin hauskalle tai muuten kummalliselle sattumalle tai tapahtumalle, ainakin jos siihen liittyy äkkikäänne, vastakohtaisuus, loppuhuipennus tai sanallinen kompa ja oivallus. Nauru puolustuskeinona korostuu tiukoissa elämäntilanteissa. Yleensä omille töppäyksille ja onnettomuuksille nauraminen viittaa emotionaaliseen sopeutumiseen ja kykyyn helpottaa naurulla elämäänsä.

Huumorilla katsotaan olevan tiivis yhteys ihmisen perusturvallisuuteen. Jo varhaislapsuudessa, aivan elämän ensimmäisinä viikkoina ja kuukausina koettu läheisyys, koskettelu, nauru ja ilo rakentavat pohjaa iloita myös aikuisena. Useimmat ihmiset nauravat ja helpottavat naurun ja huumorin avulla elämäänsä. Vain syvä masennus ja kovat elämän koettelemukset voivat viedä pitemmäksi aikaa naurun pois. Osuvaasti on sanottu, että harva on kuollut nauruun, mutta moni on kuollut huumorintajuihinsa tulematta. Parhaimmillaan huumori on asenne, jossa on jatkuva emotionaalinen valmius leikillisyyteen. Tutkimustenkin mukaan lähes kaikilla pitkäikäisillä ihmisillä huumori on yksi keskeinen kantava voima. Hyvän huumorintajun merkki on itselle nauramisen kyky.

Kasvatuksen kautta usein rakennamme esteitä tunteiden avoimelle käytölle. Nauruherkkyyteemme vaikuttavat myös arvot. Nauramisen esteet syntyvät yleensä ihmisten sinänsä hyvin vaihtelevista käsityksistä vakaviin, pyhiin, arvokkaisiin ja tärkeisiin asioihin.Naurun näkymättömät kynnykset syntyvät usein myös ryhmäsidonnaisuuden, poliittiseen kannan tai etnisen taustan pohjalta. Kukapa haluaisi omia pyhiä arvojaan huumorilla pilkattavan.

Hyvää työpaikkahuumoria on tasavertaisuuteen pohjautuva sanailu, työyhteisön sisällä rakentuva omaehtoinen sisäpiirihuumori, jaksamista helpottava hirtehishuumori sekä tilannekomiikka. Työpaikkahuumorin kielteisiksi muodoiksi luetaan mm. vallankäyttöön kytkeytyva erimuotoinen huumori, liian pitkälle menevä tulokashuumori, ns. hevosenleikki sekä sellainen seksuaalihuumori, johon liittyy toisen torjunta.

Naisten ja miesten huumorissa on eroja. Naiset nauravat usein arkisille asioille, tilannekomiikalle, sanaleikeille ja sutkauksille. Miesten huumori sijoittuu usein kodin ulkopuolelle ja siihen liittyvät elementit ovat dramaattisempia. Miehelle usein nainen on myös leikinlaskun kohde. Naiset naurattavat mielellään toisia naisia, miesten huumorin kohteiksi käyvät niin naiset kuin miehetkin.

Nauru on terveellistä. Se rentouttaa, vähentää stressiä, nostaa kipukynnystämme ja vahvistaa immuunijärjestelmäämme. Tuottamalla iloa toisille, saamme aina iloa itsekin. Nauru leviää, kun teemme huumorin käyttöön liittyviä aloitteita, siksi ilon ja naurun tuottaminen myös arkisen raatamisen keskellä tarvitsee jatkuvaa omaa aktiivisuuttamme ja aloitteellisuuttamme.

Jokainen pystyy kartuttamaan omaa iloisuuttaan ja elämänmyönteisyyttään aktiivisuudella. Iloisuus rakentuu myös itseluottamuksesta, oman elämän tarkoituksen löytymisestä, pienistä ja suurista elämän nautinnoista, toivon kipinän virittämisestä ja tukijalkoja tuovista arvoista.

VESA KARVINEN
Yhteystiedot:
Naurukouluttaja Vesa Karvinen/Leikkimieli Ky
puh. 014-667144, gsm 0400-813 460
www.leikkimieli.fi
vesa.karvinen@leikkimieli.fi